MUN RINNASSAIN SOI SÄVEL VAIN.

Mun rinnassain soi sävel vain,
— En tiedä, mikä toi sen —
Se hiljaa helkkyy huulillain,
Ja laulan lauleloisen.

Se ailakois ja metsään sois
Ja liitäis mielimaitaan,
Se tietämättäin vie mun pois
Luo kullan kankaan laitaan.

Ja syyn jos hait, niin kyllä kait,
Kun näin jäin laulun taikaan,
Sen aikaan vain sa yksin sait,
Vain yksin sait sen aikaan.

1901.