Ei sijoitettavia paikkoja.
Paikat kappaleessa

Ladataan paikkoja...




    Viides luku.

    Majassa. — Vaarassa. — Urhoollinen puolustus.

    Gaucholaisen asunto on tavallisesti tehty savesta ja rakennukseltaan se
    on piammiten linnoituksen näköinen. Ympäri rakennusten käy leveä, syvä
    hauta, jonka äyräiden etu- ja takasivulle piikkisiä kaktus- ja
    orjantappura pensaita on istutettu. Wituh omisti äärettömän
    sarvikarjalauman, jota kaitsemassa hän piti kahdeksantoista paimenta.
    Hänen majansa oli sievästi kivistä rakennettu, kun sitä vastoin katto,
    kuten sellaisissa rakennuksissa on tavallista, oli turpeilla ja
    puunoksilla peitetty.

    Wltuh’in perhe, vaimonsa ja kaksitoistavuotias poikansa, olivat jo
    sikeässä unessa, kun matkailijat lähestyivät asuntoa. Gaucholaisen
    emäntä koiran haukunnasta heränneenä nousi peljästyksissään
    vuoteeltaan, vaan rauhoittui kuullessaan miehensä äänen. Tervehdittyään
    vaimoansa Wituh hänelle esitteli vieraan. Ruokaillessa emäntä sai
    kuulla kertomuksen siitä tuimasta taistelusta, jonka matkailijat olivat
    pamparetkellään kestäneet, eipä hän sitäkään unhottanut mainita, että
    Thomaksella oli syytä kehua itseänsä hänen henkensä pelastajana.

    Koko sen päivää ja seuraavan yön oli aivan rauhallista; mutta seuraava päivä
    ei ehtinyt iltaan aamuna, kun aivan läheltä Wituh’ asuntoa kuului
    intialaisten kiljuva sotahuuto. Kauhistuneina huudosta asukkaat
    tarttuivat aseisin. Muutama laukaus katolta kaatoi heti kaksi
    hyökkäävää intialaista. Hurjassa vimmassa syöksivät nyt muut uudelleen
    esiin; mutta Wituh, vieraansa Thomas ja urhoisat toverinsa pitivät
    lakkaamatta ampumista vihollisten riveihin vireillä katon aukoista,
    jossa kuolettavilta nuolilta olivat turvassa. Vihollisten sotilaita oli
    jo kahdeksan kaatunutta ja useita haavoittuneita, antamatta kuitenkaan
    vähintäkään perään, kun yht’äkkiä yli Pampas-aavikon kaikui vieras
    sotahuuto, joka täytti intialaiset kauhulla. Kun he suurimmassa
    epäjärjestyksessä yrittivät peräytymään, huomasivat ratsujoukon, joka
    nähtävästi riensi apuun. Viholliset pakenivat tuuliaispäänä, jättäen
    kuolleensa ja haavoitettunsa, vastakkaiseen suuntaan, apuun
    rientäneitten karjapaimenten seuraamina. Kaikki kokoontuivat sitten
    Wituh’in asuntoon, jossa emäntä sytytetyllä nuotiovalkealla oli
    voimakkaan aterian valmistanut. Miehet asettuivat sitten nuotion
    ympärille mehukasta riistapaistia syömään. Wituh oli sitä mieltä että
    mahdollinen hyökkäys kostonhimoisten vihollisten puolelta olisi
    estettävä, jonka tähden hän kutsutti kokoon kaikki gaucholaiset ja
    paimenet yksissä voimin vihollista rankaisemaan. Tähän tuumaan kaikki
    yhtyivätkin. Talon asujamet menivät sitten levolle ja seuraavan päivän
    sarastaessa vietiin joka haaralle viestit yhteisestä retkestä
    intialaisia vastaan. Sunnuntain kokoontui melkoinen joukko
    miehiä joka taholta Wituh’in asuntoon. Sotaneuvottelun pidettyä lähti
    illan pimetessä muudan sata aseellista ratsastajaa pampas-retkelle.
    Thomas jäi perettä ja kotia vartioimaan, kun liittoutuneet kaikessa
    hiljaisuudessa lähtivät matkaan.

    Kolmannen päivän aamulla he jo pääsivät intialaisten
    jäljille ja puolenpäivän korvissa syntyi taistelu, joka
    kääntyi rosvoilija-joukoille hirveäksi tappioksi.