47
Niin paljon korkeammalla kuin ”taivas” on maasta on terveen lihan
evankeliumi ”puhtaan hengen” evankeliumista.
Missä saarnataan ”puhtaan hengen” evankeliumia siellä hylätään
yhteiskunnalliset sekä yksilölliset toimenpiteet ruumiin
jalostamiseksi.
Missä saarnataan ”hengen ylösnousemista” ja halveksitaan ruumista,
siellä saarnataan rappeutumista ja kuolemaa.
Missä saarnataan lihan evankeliumia ja kunnioitetaan tervettä ruumista,
siellä saarnataan elämää, jalostumista, voimakasta ja kaunista elämää.
Tietäköön jokainen että jalostua, kehittyä korkeammalle ja säilyä
voivat ainoastaan terveimmät, voimakkaimmat.
Ken tuntee itsellänsä olevan elämänvoimaa niin paljon että hän kykenee
ottamaan osaa suureen sivistyskansojen ylösnousemukseen, hän
korottakoon äänensä rappeuttavia vaistoja, rappeuttavia opetuksia,
rappeuttavia yhteiskunnallisia oloja ja kaikkea sitä vastaan mikä viepi
ihmistä joukkona alaspäin.
Jokainen muistakoon että voimakkain säätää yhteiskunnan ”oikeuden”. Jos
säilyä tahdotaan, vanhojen muotojen ja tapojen on hävittävä.
Se on elämän ankara ja samalla korkea laki.
Jokainen muistakoon, että silloin kun etsitään vain sielun terveyttä ja
unohdetaan ruumiin terveys, ihaillaan hengen luultua hyvinvointia ja
halveksitaan ”lihan upeutta”, silloin ollaan terveissä vaistoissa
eläimiä alempana.
Itse elämälle on vain ruumiin terveys, lihan puhtaus arvokasta — koska
sielu sairastuu ja rappeutuu ruumiin sairastumisen ja rappeutumisen
kanssa.
Liha on ainoa todellinen elämänilo — mutta kiellettynä ja häväistynä
se on synkin elämänsuru.
Puhtaan lihan ja veren ihanne, kuinka paljon korkeammalla se onkaan
”puhtaan sielun”, ja ”puhtaan hengen” ihannetta! Jospa vain kaikki
sielujemme lääkärit ja henkemme puhdistajat sen ymmärtäisivät.
Kaikkea sielunhoitoa, kaikkea hengen puhdistamista vastaan on
kohotettava voimakas huuto: hoitakaa ruumista! Puhdistakaa verta!
Palvelkaa terveen ja puhtaan lihan evankeliumia ja te tulette
pelastetuiksi!
Kuinka voimakkaasti pitäisikään kristityille kansoille huutaa: Luopukaa
palvelemasta sairautta suosivia sivistymättömiä jumalia ja alkakaa
palvelemaan sivistynyttä ”perkelettä”, joka saarnaa lihan evankeliumia!
Hän ken osaa vaikuttavalla tavalla huutaa, hän on tulevaisuuden
ihminen, korkeimman elämän evankeliumin, lihan evankeliumin, palvelija.
Älköön yksikään luulko minkään kansan tai luokan voivan jättää ihmisen
jalostumisajatusta huomioon ottamatta! Hamletin kysymys ”ollako vai
eikö olla” uusiutuu yhä uudelleen ja pakottaa jokaisen kansan ja luokan
ennemmin tai myöhemmin kuulemaan lihan-elämänlaulun säkeet. Se kansa
joka ne ensiksi tajuaa on voimakkain kansa.