ISÄNMAAN
(Itsenäisyyspäivänämme 1930 Kansallisteatterissa lausuttu runo)

Isien tie

Sä tulet loitolt’ aikain hämärästä
ylitse raskaan vuosituhannen
ja kerrot — verijäljin kerrot: Tästä
on käyty kärsien ja taistellen.

Sodista tulet, Mustan surman yöstä
ja alta huovin rauta-anturan
kautt’ Ison vihan, nälkäkuoleman
ja saloilt’, uupumattomasta työstä.

Myös hohtaa vaivan taipaleiden takaa
koin juova kaunis: toivo, uskallus.
Tie, varrellasi vaipuneita makaa,
mut saavut määrääs, jok’ on vapaus.
Jos kohta runsain veljesverin kylpein
sen saavutatkin, sankareiden tie,
niin totisesti voitoistamme lie
se sentään voitto ihanin ja ylpein.

Niin tulet loitolt’ aikain hämärästä,
tie isäin uskollisten, — meille näin
puhellen: Sinä, jonk’ on vuoro tästä
kupeesi vyöttäin käydä eteenpäin,
ties rasti niinkuin isät tiensä ennen:
ain’ ylemmäksi, määrään suurempaan,
tään että päivä päilyis pilvimaan
ja silmä lasten, polven kymmenennen!

Nää tulenpatsas, joka yksin johtaa
voi ahdistetut osaan luvattuun.
Saat voiman, voiton, jos se tielläs hohtaa
ja kutsuu taivallukseen, taisteluun.
Se rakkaus on isäin maahan tähän,
se hehku sydänten on palavain.
Vain kaiken antain, kaiken uskaltain
maan etsikoss’ et anna liian vähän.

Ceterum censeo

Kaksi on tarpeen: seisoa valvoin,
ynnä: vahva olla.
Seisoa muurauslaastoin ja kalvoin.
Muutoin skyyttien anturat kovat
ruhjovat luumme. Tuimat ovat
kasvot Kohtalolla.

Ei ole päitten luvulta suuri
joukko lastesi, maani.
Siis sitä ehjempi suojamuuri:
rautaa ja tahtoa! Katso, kansa,
ettei pimeissä loukoissansa
Efialteita vaani!

Jonakin päivänä ehkä meitä
Thermopylai.
Siks, kunis olemme jäähtyneitä,
silloin, veljet, taistelemme!
Kaunis on verellä sydäntemme
synnyinmaata juottaa.

Suomalainen rukous

Siunaa ja varjele meitä,
Korkein, kädelläs!
Kaitse kansamme teitä
vyöttäen voimalla meitä,
heikkoja edessäs!
Sulta on kaikki suuruus,
henki sun hengestäs.

Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat,
kunnes armosi alla
kukkivat roudan maat!
Vaivassa vaeltaneihin,
Herra, valista meihin
kasvosi laupiaat!

Tutkien sydämemme
silmäsi meihin luo!
Ettemme harhaan kääntyis,
ettei kansamme nääntyis,
silmäsi meihin luo!
Alati synnyinmaalle
siipies suoja suo!