Ei sijoitettavia paikkoja.
Paikat kappaleessa

Ladataan paikkoja...




    OUTOJA SANOJA.

    aapa = suuri puuton suo, myös aava merenselkä.

    aapamies = merensoutaja, merimies.

    erit = pois.

    gabba-jievja = aivan valkoinen poro, saanut alkunsa maahiaisten
    poroista.

    gaissa = korkea tunturi, jonka huipuilla lumi pysyy kesät talvet.

    hangas = pitkä aita, jota ennen käytettiin villipeurojen pyytämiseen.
    Aidassa oli useita aukkoja, joissa oli ansa, joskus taas salahauta.

    hattara = Laestadiuksen saarnoissa usein mainittu, tarkoittaa jotakin
    ilakoivaa nauravaa myytillistä olentoa.

    hierua = matalimman ja korkeimman vedenrajan välinen merenranta. Myös
    laskuvesi.

    hirvas = urosporo t, -peura.

    höösmanni = veneen perämies.

    jaami = kuollut.

    jaara = jäärä, pässi.

    jauri = järvi.

    jokivankka = jokilaakso, tunturimaassa.

    jonka = maininki.

    juovattaa = seurata jonkun jälkiä.

    juovsattaa vanhat suuret noidat juovsattivat peuroja, manasivat niitä
    tulemaan pitkienkin matkojen päästä.

    jutaa = kulkea, ajaa.

    juto = ajoporo, ajokas.

    jutokeino = kulkutie.

    jänkä = puuta kasvava suo, räme.

    kaalo = kylmä, viileä.

    kaamosaika = sydäntalven auringoton aika.

    kaltio = hete, lähde.

    karjaspää = valtava, vaahtopäinen aalto.

    kehposet = keuhkot.

    keino = tie.

    keituri = vuohi.

    kemppi = kaunis, soma.

    kiekerö = lumitanner, jonka porot jäkälää kaivaessaan ovat tallanneet
    kovaksi.

    kiisa = lipas, arkkunen.

    kinnipeski = peski, josta karva on kulunut pois.

    kisura = pieni, kurja poro.

    kippari = kalaveneen soutumies.

    kollostaa = laittaa porot peräkkäin raitoon, jälkimmäinen aina
    edellisen perään kiinnitettynä.

    kolmiruumainen = iso kolmen miehen soutuvene, johon myös voidaan nostaa
    purje.

    kolo = kolkko, ruma.

    konto = sumu, usva.

    kopara = poronsorkka.

    koranus = kirosana.

    kortsi = jylhän tunturikurun äkkijyrkkä louhikkoinen vesiputous.

    kortto = pilaus, myös kirosana.

    kraakku = näkinkenkä.

    kumppiluu = linnun rintaluu.

    kurento = ruumis, eläimen t. ihmisen, eläväkin.

    kurmu = poropaarman, saivartajan, toukka.

    kurppa = selkäreppu, myös vain vaatteesta kääräisty.

    kuru = tunturien välinen rotko.

    könttyri = keripukki.

    laavu = louteista seipäiden varaan nuotion ääreen pingoitettu
    sateen- ja tuulensuoja.

    lannanriuku = säätyläisnainen.

    lantalainen = talossa asuja, ei lappalainen.

    lohta = ullakko.

    lompolo = pieni järvi, lampi, jokilaajentuma.

    loude = iso kotavaate.

    lovi, lovhen, louheen = lovi, loveen, noidasta sanottuna.

    luhka = hartiavaate, napitetaan kaulaan leuan alle.

    lumikieppi = lumikuoppa, -onkalo.

    luova = patsaiden varaan rakennettu säilytyslava.

    luusua = järven laskukobta, joenniska.

    maahiainen = maanalainen taruolento.

    maikkua = kalat maikkuvat, visehtivät veden pinnalla.

    mainas = tarina, muistelus.

    mainoa = puhua hyvää, kiittää.

    maka = muka.

    marasto = pientä metsää kasvava kivikkoinen rantatieva.

    merikissa = ruma Jäämeren kala, Chimaera monstrosa.

    meriraukka = meressä asuva taruolento, mereen hukkuneen sielu.

    meritrolli = sama kuin edellä, mutta pahempi.

    moosa = kalalokki.

    muistelus = kertomus, tarina.

    mutsikkahärkä = musta porohärkä.

    myötäle = myötämaa.

    naakia = hiipiä väijyen lähelle.

    meida — neito.

    niesta = ruoka, eväs.

    nulkata = hiljaisesti juosta (porosta).

    nuurfaara = pohjankävijä, etelä-Norjasta Ruijassa käyvä kalastaja.

    nuurvästä = luode.

    oiushärkä — poro, jolla saattaa ajaa suoraan yli hankien.

    orro = nuora, uistimen siima.

    otrinki = kahdeksa-airoinen iso merivene, käytetään myös purjetta.

    ottinki = pitkä, pyöreä, leilinkaltainen astia.

    outa = metsä.

    paaru = aalto.

    pahikko = pahdikko, pahtainen seutu.

    pahpa = pappi.

    pahta = jyrkkä korkea kallioseinä.

    palas = polku.

    paltsaraja = vanha karvaton peskiriepu.

    parttio = pieni joukko, esim. poroja.

    peski = poronnahoista ommeltu lapinturkki, umpinainen, paidankaltainen,
    karvat ulkopuolella.

    peurakorva = merkitsemätön poron korva.

    piettiö = huonosti purtu l. kuohittu porohirvas.

    pirrilakki = suippoperäinen lapinlakki, ei nelikolkkainen, käytetään
    Ruotsin Lapissa.

    pistel = poron korvamerkki, pieni halkein korvanreunassa.

    pohtso = poro.

    puura, lammaspuura = pieni lammassuoja, hirsistä t. turpeista
    rakennettu.

    pykällyspuu = puupalikka, johon ennen poronomistajat merkitsivät
    porojen lukumäärän.

    pykälä = poron korvamerkki, pieni lovi korvanreunassa.

    päivätaaleri = vanha suuri hopearaha.

    pöykkyri = karkeakarvainen peski.

    raanelainen — Ranen vuonossa rakennettu merivene.

    raitio = poropaimen.

    raitioida = paimentaa poroja.

    rintaliina = lapinukon kaulaliina.

    rintarisku = rintasolki.

    risukala = ahven, hauki jms. huono kala, ei siika, lohi, rautu, jotka
    ovat oikeita kaloja.

    roukua = poron t. poronvasan äännähtely, muistuttaa sammakon
    kurnutusta.

    rovaseili = nelikulmainen vanha purjemalli, yläreunastaan raakapuuhun
    kiinnitetty.

    rukattaa = laukata, kiirehtiä.

    ruukaltaa = laukata, syöksyä kiireesti.

    räkkä = poroa kiusaavat hyönteiset, paarmat, sääsket, mäkärät ym.

    saaloa = läähättää (porosta).

    saita = turskansukuinen Jäämeren kala, Gadus virens.

    saivo = kirkasvetinen tunturijärvi. Muutamat saivot ovat pelättyjä,
    pyhiä.

    sati = jos.

    seppä = taitava, mestari.

    sieppuri = karhuntaljasta tehty hartiopeite.

    siikanne = hyökyaalto.

    siljo = kotakenttä, kyläkenttä.

    silparaha = hopearaha.

    speisi = vanha hopearaha, n. 5:60 mk.

    stainakka = kokonaan maho poro.

    suohkana = pitäjä.

    suopunki = silmukkapäinen ohut köysi, jolla poro heitetään kiinni.

    taajoa = leikkiä, telmätä.

    taamoa = kesyttää, taltuttaa, masentaa.

    taari = eräs laji merilevää.

    tainari = vihainen, ruma Jäämeren kala, Anarrhichas lupus.

    tauro = hyvin keitetty hyvä kala.

    temppu = eräs laji merilevää.

    tieva = hiekkakumpu t. mäki.

    tokka = porotokka, iso joukko poroja, lauma.

    tolvata = juosta kovasti, nelistää (porosta).

    torko = saitatorko, uistin.

    traanikolla = rauta peltinen t. raudasta taottu pieni korvallinen
    rasia, jossa on hylkeenrasvaa ja siinä liinatilkkunen sydämenä
    palamassa.

    turskanjuksaus = syviltä vesiltä turskaa pyydetään onkimalla,
    juksaamalla.

    turskanliina — pitkäsiima, jolla turskaa pyydetään rantavesiltä.

    tuulenrossa = äkkinäinen tuulenpuuska.

    ulli = nousuvesi.

    ulliraja = yläraja, mihin ulli nousee.

    umu — sumu, usva.

    vaadin = porolehmä.

    vaistota = tyyntyä, asettua (tuulesta).

    valkkopeski = valkoinen peski.

    vesiluomi = taittuva, kaatuva aallonharja.

    ”viijen kluvan purthin” = vähentää purjetta viidenteen reikään.

    vistottaa = peloittaa, kammottaa.

    vuoma = suuri puuton suo.

    vuottoraippa = poron vetohihna, ahkion keulaan kiinnitetty.

    västä, västänen = länsi.

    väärti = kestiystävä.

    ydinkontti = poron konttiluu, jonka sisässä on ydin.

    ylilappalainen = tunturilappalainen.

    äiji = isoisä.

    äpärä = surmattu, kastamaton, metsään heitetty sikiö.

    öystä = itä.