SANA- JA ASIASELITYKSIÄ

Sivu 5. Juovattaa, lapin tshuövvot = seurata jonkun perässä, noudattaa
jälkiä.

” ”Lapinkorveksi” nimitettiin entisinä aikoina lappalaisten koko
asuma-aluetta, joka muinoin ulottui etelässä aina Kokemäenjoen ja
Laatokan pohjoisten rantamaiden takalistoille.

” muistella, lap. muihtalet = kertoa asioita, tapahtumia, tarinoita.

” muistelus, lap. muihtalus = kertomus, tarina.

” äijiksi ja ämmiksi nimitetään Peräpohjassa ja Lapissa myös isoisää
ja -äitiä.

6. palas, lap. palkes = polku.

7. asentokuusi = erämiesten tilapäinen oleskelupaikka, ”asentopaikka”.
Kuusen juurella nuotiolla vietetään yö.

” ”Kainuunmereksi” sanottiin entisinä aikoina Pohjanlahden pohjoisosaa.

8. kiveliö = asumaton suuri erämaa.

9. Hämeenkuotko, kuotko = rämeinen notkelma.

” Hämeenlantto, lantto = notkelma, pieni vesilampi (Kolari).

10. kaira = jokien tai jokihaarojen välinen alue.

11. lompolo, lap. luöbbal = pieni järvi, lampi, useinkin jokilaajentuma.

” kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalaveden äärellä.

” Köngäsen kalmisto. Pajalan kirkko ja kalmisto oli ennen, vielä
Laestadiuksen aikana, 2-3 km Tornion- ja Muonionjoen yhtymäpaikasta
ylös käsin, Tornionjoen etelärannalla, lähellä Köngäsen kuulua
rautaruukkia. Kirkko on sittemmin muutettu 6-7 km ylemmäksi Pajalaan.

13. kurujärvi, kuru = tunturien taikka tievojen välinen notko,
tuntureissa useinkin jyrkkäseinäinen.

” Halingonkoste, koste = aivan tyyni suvantopaikka, useinkin kosken
alapuolella.

” lantalainen, lap. laddelas = talossa asuva, myös: yleensä suomalainen.

14. Porokodanmella, mella, lap. mielle = hiekkakumpu, tav. vesien
rannoilla. ”Semmoinen tuhkapaikka” (Kolari).

” kueri = taimen.

” Niesakero, kero = pyöreäpäinen tunturilaki.

” ”risukalaksi” Lapissa ja Peräpohjassa sanotaan särkeä, ahventa, jopa
haukeakin. Siika, taimen, lohi, rautu ja harri ovat vain ”kalaa.
”Siika kalaa” enimmin pyydetään ja saadaan Lapin järvistä.

15. Tiukupulju, pulju = pyöreälakinen hiekkakumpu (käytetään varsinkin
Kittilässä).

15. Kontiolaki, laki = paljas tasainen vaaran huippu, isompi kuin kero.
Myös tunturissa on laki.

” Nilipäät, ”pää” merkitsee myöskin jo paljasta tunturimaista korkeutta.

16. lapinkenttä = lappalaisten muinainen oleskelupaikka.

18. vuoma, murteellisesti ”uoma”, lap. vuobmi = suuri puuton suo,
etelämpänä saattaa kasvaa vähän pikku karhakkaa.

” jänkä, myös jänkkä, lap. jiegge = räme, suo, mutta ei niin suuri kuin
vuoma.

” tammi = jokeen rakennettu pato.

” ruotukka = viinimarjapensas (Ribes rubrum L.).

” haleva = halava, ”Raitaa ne kuttuvat halevaksi” (Kolari).

19. ajaa niittyä = raivata rantamaata niityksi.

” majavanhoito = majavanhavukset. ”Hoiolla” tarkoitetaan kyllä yleensä
muitakin tavaroita ja työkaluja. Myös ”navettahoito” = navettarakennus
kaikkineen.

21. Morottajan murhajuttu Kittilästä sekä Sodankylän.

” Koverijyrhämä, jyrhämä = syvä ja leveä suvantopaikka kosken
alapuolella.

” takkahärkä = porohärkä, jonka selässä kannatetaan tavaratakkaa, kun
ei voi ahkiolla ajaa,

” naakia, lap. njahkat = hiipiä väijyen lähelle.

22. outaseutu, lap. vuövte = metsäseutu.

” tieva, lap. tievva = hiekkakumpu t. -mäki. ”Semmoinen töyrypaikka
hiekkamaata” (Kolari),

” Saukkoriipi, riipi = pieni järvi, lampi (Turtola).

23. raunio = kankaita kiertelevä porojen (ja ennen peurojen) talvipolku.

” raismeita = jäännöksiä, jätteitä.

” aamu kahdeksan aika = suunta, jossa aurinko on aamulla :n 8 aikana.

24. luova, lap. luövve = kasvien puiden ja korvakkojen varaan
rakennettu katos ja telineistö tavarain säilyttämistä varten. Ks. siv.
105.

” lauttanen = yhden t. useamman patsaan päähän laudoista rakennettu
lava, johon havuilla peitetään metsänsaalis t. muuta tavaraa.

” nili, lap. njalla = pitkän kannon (joskus kahdenkin) nenään laudoista
t. pienistä hirsistä kyhätty pikku aittanen.

” ”väkiajo”, saatu Kittilästä.

” veturi = päreliisteistä tehty kevyt suksimiehen ahkio, jonka
jukkonuora vedettäessä heitetään yli hartioiden.

” tokka, lap. tohkke = iso poro- t. peuralauma.

” suoravaranpuu, suovara l. suovero = suksisauvan rautapiikki.

” vitsajuksu = vitsasta tehty suksen varpaallislänkki
kannantakaisineen. Lap. juvsah.

25. parttio = tokkaa pienempi joukko poroja t. peuroja.

” seurapyynti saatu Kittilästä.

26. rakkainen = louhikkoinen, kivinen maa t. kallio.

” Vittakallonrova, rova, lap. rovve = harvametsäinen t. paljas
kivikkoinen korkea maa.

26. Suuresta porokaadosta, rutosta, kerrotaan Lapissa vielä kaikkialla.
Tässä mainitut tiedot saatu Kittilästä Pokan Pekalta.

” Pokan Pekan peurakaato tapahtui ”helmikuussa 1883”.

” Savuaapa, aapa, lap. aahpe = suuri puuton suo, samoinkuin vuomakin.

27. peuraväljä = isoreikäinen suusta ladattava pyssy, jolla ennen
peuroja sekä karhuja ammuttiin.

28. tuhkalappalainen, tavallinen nimitys Peräpohjassa, tarkoittaa aito
lappalaista, joka asuu kodassa.

” ”ristimätön kansa”, myös hyvin tavallinen nimitys entiskansasta.

29. Päivä lienee ollut samaa lähtöä kuin kuulu Päiviökin.

” Pieska. Turtolassa vieläkin Pieska-nimisiä lantalaisia.

” Juncku-niminen lappalainen esiintyy Muonion kirkonkirjoissa
1800-luvun alussa.

30. Kaarkko (Kolarissa karkko) = karikko.

” ina = pieni nuotta, jolla järven selällä sukkelasti soutaen
kierretään kalaparvi. Sitten vedetään nuotta rantaan apajalle taikka
nostetaan veneeseen. Vedetään inaa myös joessa myötävirtaan.

31. kojama = uroslohi.

” marras = tavaton taikka oudolla tavalla saatu kala, joka saajalleen
ennustaa kuolemaa. ”Marras” on myös iso metsä- t. vesilintu, kun se
tulee lähelle kartanoa.

” Joukahaisvaara, joukhainen = joutsen.

32. Marjetta esiintyy lantalaisen sukunimenä Ylitorniolla.

” Korkealiete, liete = leveä matala hiekkaranta.

” syrjäkämmen = kämmenenleveys.

34. raito, lap. raido = useampia poroja valjastettu ja sonnustettu
riviin peräkkäin.

35. vyölliskoukku = koristeltu messinkinen koukku, jonka renkaassa
riippuu avaimia. Nähdään joskus vieläkin vanhan emännän vyössä.

40. Raappana-niminen vanha talo on Kemijoen varrella Rovaniemen
Muurolassa.

” korttoakos = pahuustako. Peräpohjol. kiroussana.

41. ohjakkeet = ohdakkeet.

42. vistottaa = pelottaa, kauhduttaa.

43. luhtaheinikko = saraheinikko.

44. houvi = vouti.

46. lihatontta = kiveliöissä asuva, ihmisiä syövä tarinain jättiläinen.

47. ”tuli tylsä eteen” = tuli neuvottomaksi. Tavall. peräpohjolainen
sanontatapa.

48. niittykarkea = kuivanmaan niitty, kyntämättä heitetty pelto saanut
ruveta itsestään heinää työntämään.

” Sieppijärvellä vieläkin kehuskellen kerrotaan Kurun emännän
kesäpäivän töistä.

48. Hukkuneeseen ei saa koskea eikä hänen kuultensa puhua hukkumisesta.
Hukkunut kuulee sen ja pelästyy, eikä enää virkoa henkiin. Tavallinen
kansan käsitys Peräpohjassa ja Lapissa.

50. maikkua = kalat hyppivät ja visehtivät veden pinnalla.

52. kesäkirkko = kesäinen pyhäpäivä, jolloin pitäjän kaukaisinkin
perukka saapuu kirkolle. Kittilässä on kesäkirkko pari viikkoa ennen
Jaakon päivää, heinäkuun toisena sunnuntaina.

53. peräkana = veneen peräkärki, myös pohjapuun käyrä peräjatko. Samoin
”keulakana”.

” nuoskariepu, nuoska = huono vene. Kolarissa: luoska.

” muotkia = vetää vene maata myöten järvestä toiseen.

54. kalakosio = iso kalarove, kori. Lap. kuössi.

” Nostetun käärmeen lähettäminen nostajansa ”kaulahuiviksi” on hyvin
tavallinen tietäjän temppu.

55. Sauvon maa = Savo.

56. Rajakinastelujen muistona on Kelontekemäjärvessä vielä
Rajakivenkari. Kiven sanotaan ennen olleen Lapin ja lannanmaan rajana,
Lappi alkoi kivestä pohjoiseen.

57. Kalojensampi l. Kalojenvanhin = mahdottoman suuri kala, on nähty
useammassa muussakin Lapin järvessä. Kolarissa: Järvensampi.

59. Taalo = paikkakunnalla käytetty nimitys lappalaisten Stallosta.

60. Lappalaisen ja Stallon välinen ottelu hyvin tavallinen tarina-aihe
Lapissa.

” yhtä kalkki = sama se. Tavallinen myöntämistapa näillä mailla.

61. polvipuolellensa = toiselle polvelleen.

65. Tavaton lumen tuiskuaminen ahdisti Vuontisjärveltä pois toisenkin
rohkean uudisasukkaan, Vuontis-Heikin, joka viime vuosisadalla siellä
yritteli tulla toimeen.

” korvaninkin = korvanikin. Kittilässä tavall. taivutustapa. Niin esim.
”kirjaninkin”, ”sauvaninkin”.

66. korvalakk: = lakki, jossa on alas käännettävät korvukset.

” kielo = vanha tavall, peräpohjolainen mitta.

” jokijärämä = syvä tyven jokilaajentuma kosken alla.

67. kuukkahainen, kuukkeli = kuusanka (Perisoreus infaustus).

” Anundi Sarre, rikas Muonion lappalainen, ks. siv. 72.

70. porokaarre, lap. karde = aitaus, jossa porojen erottaminen
toimitetaan. Niiden johtoaidat, vuomenot, ovat useinkin hyvin pitkät.

71. jutama-alue - maa-ala, jota lappalainen (t. lappalaiset)
porotokkineen vuodet ympäriinsä kiertää, jutaa.

” jutaa, lap. johtet, ks. edell. Myös jalkaisin kulkijat,
pitkämatkalaiset ”jutavat”. ”Mitäs meillä hätää, mutta te, jotka olette
jutamassa.”

” saivo, lap. saivva, ks. lukua ”Saivo ja kaltio”.

72. valkkopunainen = vaaleanverevä.

” puokkuaitta = pieni aitta kantojen nenässä (Muonio).

72. Tuohikodat, riuvuista rakennetut, tuohella päällystetyt keilakodat
olivat entisten raitiolappalaisten asuntoina.

” raitioida = paimentaa poroja.

” raitio, lap. raihte = poropaimen.

73. Ennen rajansulkemista 1852 saivat Suomen ja Norjan lappalaiset
vapaasti jutaa laumoineen kahta puolta rajaa.

74. rahakiisa = raha-arkku, lipas, lap. kiisa. Lapinkodan kiisat ovat
tavallisesti pyöreähköjä t. pyöreäkulmaisia, sivut tehty ohuesta
lautalevystä taivuttamalla.

” porojen lypsinkaarteessa oli lappalaisilla erityiset vasakarsinat,
joihin vasat lypsinajaksi suljettiin ja annettiin niille sinne
koivunlehdeksiä syötäväksi.

75. väärti = tuttava, kestiystävä, hyvin tavall. vieläkin Lapissa.

” suivakka, lap. tshuöivak = vaalakka poro (Kolarissa suivakko).

” poronkopara = poronsorkka.

” pikkukynsi = sorkan takakynsi, jonka pientä luuta ennen vanhat ukot
käyttivät piipunrassina.

” kortto = pilaus, paha silmäys. Käytetään myös kirosanana.

76. jalo = etevä, mainio. Hyvin tavall. Peräpohjan ja lantalais-Lapin
sana.

” näökäs = hyvännäköinen, komea.

” kälmi = ovela, viekas, sukkela.

” ottinki = pitkäkäs, pyöreä, leilinkaltainen astia.

” rouvot, lap. rouhko = nahkavällyt.

77. valitko = valkoinen poro.

” ”kristitty” = laestadiolaisen uskonsuunnan tunnustaja. He nimittävät
itseään kristityiksi ja uskovaisiksi, muita suruttomiksi, uskottomiksi.

78. suota = joukko. Kolarissa: ”Iso suota hevosia.” Porojoukkoa ei
sanota suodaksi.

” väylä = pääjoki. Tornion-Muonion jokivarsien asukkaat nimittävät
tavallisesti näitä jokia vain ”väyläksi”.

79. liikutuksissa oleminen = uskonnollinen hurmiotila, aivan tavallinen
laestadiolaisessa uskonsuunnassa.

80. ”Valkoinen-Isä”, ks. siv. 152.

” kalakaara, lap. kaare — nelikulmainen matala kalakaukalo.

81. kiva = kova, tiukka. Tässä: kimakka.

” paahkilas, myös: paahalas = paholainen. Lappal. kiroussana.

” ”Suikkien palas” = jutama-alue, palkinen, jota Suikit poroilleen
kiersivät, ja porot saivat palkia.

” juonto = jono.

” räkkä, ks. siv, 98-99.

” rykimäaika, lap. rahkat-aike = porojen kiima-aika, tapahtuu Mikkelin
aikoina ja kestää parisen viikkoa.

82. Marakatt-nimisiä lappalaisia esiintyy Enontekiön kirkonkirjoissa
1700:n vaiheilla, samoin Kitti-nimisiä.

83. pirrikota = keilakota.

86. peurakorva = merkitsemätön vasa t. poro, jolla on ehyet korvat kuin
villipeuralla.

” vaadin, lap. vaahtsham = täysikasvuinen naarasporo, porolehmä.

87. Lassi Koffelo eli 1760-1840. Jaukat elivät 1700-luvun lopulla. Olli Kurvander
eli 1779-1846.

88. kuopa = lyhytvartinen sukka.

” poron vatsalaukku, oikeast. kuninkaankypäri, ”tshalmas”, jossa maito
juoksutetaan ja sittenkuin hera on kaadettu pois, kuivataan.

” juomukaali, lap. juöbmo = suolaheinä (Rumex).

” Porojen lukumäärä merkittiin ”pykälyspuihin, nelikulmaisiin
palikkoihin, joissa oli sekä omistajan että raition puumerkki ja
vuosiluku. Härät merkittiin reunasta toiseen ulottuvalla pykälällä,
”kisuraporot” (naaraat ja nuoret porot) puolipykälällä sekä vasat
pisteillä reunapuoleen.

89. lahtiruno, runo, lap. rodno = vaadin, joka ei joka vuosi tee vasaa.

” tolppa = 25 äyrin raha.

91. kietkam, lap. kiedkam — kätkyt, komsio.

93. pissihaukka = hiiripöllö. Saanut nimensä höyhenistänsä ruskeista ja
valkeista täplistä, ”pisseistä”.

94. suommuorra l. suovvumuorra = savupuu, kodan pieljipuita ylhäällä
yhdistävä puu; ulottuu räppänäaukon poikitse. Ks. kuvaa sivulla 107,
siinä näkyvät käyrät pieljipuut, niitä yhdistävä suommuorra sekä
kotariuvut.

” ruijanraanu = paksu, musta- t. ruskearaitainen villainen raanu.
Ruijan lappalaiset kutovat niitä varsin yksinkertaisissa raanupuissa ja
myyvät Alattion markkinoilla. Raanuja nähdään alhaalla Kolarissa ja
Kittilässä asti.

95. roukauskattila = kattila, jossa toimitetaan nuottien ja verkkojen
värjäys, roukaus.

” kinnipeski = vanha peski, josta karva on nivonut pois.

” kantosatula = länkien kaltaiset ohuet koivukäyrät, joiden varaan
ripustetaan poronselkään kannannainen.

97. hirvas, lap. sarves = kuohitsematon urosporo.

” ajohärkä = kuohittu poro, jota käytetään ajamiseen.

” urakka, lap. orehk = toisella vuodella oleva urosporo.

” vuonnilo, lap. vuönjal = toisella vuodella oleva naarasporo.

” vuorso, lap. vuövers == kolmannella vuodella oleva urosporo.

” Kotakentältä keksivät porot kotaväen vedenheittopaikkoja ja niitä ne
nuoleksivat sekä jyrsivät.

99. saulakantekijä, lap. saulaka = poron nenäsaivartaja.

” kurmuntekijä l. pottaposka, lap. kurbrna = poron ihosaivartaja.

101. tolvata, lap. tolvastet = poro tolvaa, juoksee kovasti.

” nulkata, lap. njolkastet = poro nulkkaa, juoksee hiljalleen.

102. taurota = kala keittäessä kypsyy komeaksi ja antaa paljon rasvaa.

103. tauro = kalan makeus ja rasvaisuus. ”Tauroa” keitetään niin, että
kala paloitellaan kylmään veteen ja pannaan hiukan suolaa sekaan.
Sitten keitetään hiljaisella tulella niin kauan, että kaikki vaahto
katoaa. Rasva kuoritaan rautakauttaan ja käristetään tulella, ja siihen
sitten syötäessä kastetaan tauronutta kalaa.

” Norjan-Lapissa kyllä näkee joissakuissa lappalaistaloissa
”Nuortta-Nasten” (= Pohjantähti).

105. kollostaa = sonnustaa raitoporot peräkkäin toisiinsa kiinni.
(Kolarissa:

” lapinkollos” — porot peräkkäin sonnustettu kiinni samaan rihmaan.)

106. ”parhaimmuksia” = parhaimpia. Peräpohjassa ja Lapissa kuulee
monesti lantalaistenkin käyttävän laatusanojen superlatiivia
lappalaiseen tapaan, esim,: ”suurimus”, ”pienimys”, ”nuorimus”.

” varsinaappu, lap. nahppe, ks. siv. 113.

111. veiki, lap. vaike = iltapuhde, klo 4-5:stä 10-11:een illalla.

112. taajoa = leikkiä, telmätä.

” purkapeski = komea peski, tehty pehmeästä vasannahasta, jonka karva
ei ole vielä ennättänyt kasvaa pitkäksi ja karkeaksi. Vastakohta
”pöykkyri” = karkeakarvainen peski.

113. Nuorten poronvaihto on jo varma merkki naimiskaupan
toteutumisesta. Tyttö ja poika vaihettavat keskenään ajokkaita ja
sitten lähtevät ajelemaan.

116. sati = saati, saatikka.

” ruveta uskoa tunnustamaan = ruveta ”kristityksi” ja ottaa
uskonveljiltä synninpäästö.

117. porokiekerö = lumitanner, jonka porot jäkäliä kaivaessaan ovat
kokonaan sotkeneet ja tallanneet kovaksi.

119. äijältä otti jo seitsemänsataa (kruunua palkkioksi).

” Seitsemänsataa poroa selällään (oli teurastettuna).

” Onko näissä äijän taljoissa... = seteleissä.

” kalppinokka = pilkkanokka.

” juroa = pysyä liikkumatta, jurottaa. Myös poro juroo, heittäytyy
maata eikä lähde liikkeelle millään.

122. Joikauksen selostelu saatu suureksi osaksi Enontekiöstä Salmo Näkkälä
järveltä, ”Hukka-Salkolta”, osa lantaiaismieheltä Mikko Hetalta
sekä yhdeltä ja toiselta lappalaiselta ja lannanmieheltä. Joikaukset
sekä tässä luvussa että jo edellä olleet on saatu ”Hukka-Salkolta”,
Lassi Ketomellalta, Mikko Hetalta y.m. Kaapin Jounin ja Jounin Niilan
joiut ovat inarilaiselta Pikku-Hannun pojalta. Useat joikaukset joiattu
suoraan suomeksi, toiset ensin lapiksi, mutta sitten joikaajat sanoneet
sisällön suomeksi. Vanhan-Vasaran joikastukset Muoniosta ja Kolarista.

123. Ies-Pieti = Pietari Vasara, Kaaressuvannon lappalainen,
Laestadiuksen aikaisia eteviä sananjulistajia, kulki ahkerasti
saarnamatkoilla Lapissa ja Peräpohjassa; kuoli 80-vuotiaana viime vuosisadan lopulla
.

124. Jounia siinä joiataan, Joikaajan tavall. sanontatapa, tarkoittaa,
että joiattavan koko persoona on joiattavana. Ihmistä voidaan joiata,
samoinkuin rakastaa, haukkua, vihata.

” elämäkerta = oleminen, toiminta.

” sauva sauvostelemaan = kova menemään, sukkela hiihtämään.

125. raamikas nuotti = komea, uljas nuotti.

126. seppä = mestari, taitava.

127. Orjes-poika = Ruotsin lappalainen. Lap. orjes, oarjes = eteläinen.

128. suhka = suku.

” unipeski = laiska nukkuja.

129. palkistunturi = tunturi, jonka tienoilla porot liikkuvat
jäkälämailla, palkivat.

” myötäle, vastale = myötämaa, vastamaa.

” Ounastunturin joikauksessa luetellaan tunturin lakeja sekä kuruja.

133. kolttahirvas = koltalta, Kuollan lappalaiselta saatu urosporo.

” servakka, lap. sarves = hirvas.

” nulppo, lap. nulhppo = sarveton poro.

” hirttyä = kuristua kuoliaaksi. Raitoporo helposti hirttyy, jos se
toisten vetäessä kaatuneena laahautuu mukana.

134. lappalaista hoitoa = lappalaista sisältöä, käsityskantaa.

136. ummuksissa = tiedotonna, tainnoksissa.

137. ruukaltaa = kiirehtiä, mennä sukkelaan.

” Inarinniaa ja Kittilän maa. Vanhoissa muisteluksissa mainitaan
monesti Inaria ja Kittilää ”Inarinmaaksi” ja ”Kittilänmaaksi”.

” stuorra = suuri.

” rukattaa, lap. ruohttat = laukata, hypätä.

138. Torajaisenautto, autto = metsäinen notkelma, ojanne.

139. sivakkapuoli = yksi sivakka l. suksi. Peräpohjassa ja Lapissa
sivakka = suksi.

” Kellostapuli on Lapissa usean korkean, äkkijyrkän vaaran t.
tunturihuipun nimenä.

” puohkia = puhkua.

” sana-parilla = parilla sanalla. Tässä: sano vaikka pari tehoisaa
sanaa.

140. peräkumppi oikeastaan persekumppi = linnun selkäluu.

141. unimaksa = hauen maksa, jonka alle Haikara oli henkensä kätkenyt
(nimitys Kittilän Kelontekemästä).

” näkymätön kyyti = kulkenut näkymättömällä ajokkaalla t. itse
näkymätönnä, milloin milläkin tavalla.

142. kitko = käärme. Ks. käärmeen syntyä siv. 157.

” Konttis-raukka, raukka = vainaja. ”Raukaksi” sanotaan vain onnettoman
lopun saanutta vainajaa, itsemurhan tehnyttä, tapaturmaisesti kuollutta,
taikka murhattua; myös entisiä noitia sanotaan ”raukoiksi”. Mutta
tavallisella lailla kuollutta, kunnon ihmistä ei saa sanoa ”raukaksi”,
se lonkkaa hänen kunniaansa. ”Meri-raukkoja” ovat taas mereen
hukkuneiden vainajain haamut, jotka toisinaan suurien myrskyjen
edellä näyttäytyvät.

142. Marjatta = Marketta.

143. ”Mitäs mie, kun ei ole hammasta.” Väkevällä noidalla piti olla
täydet hampaat.

144. rytiä pieksävät = kaislaa syövät ja sotkevat.

145. keppoiset, lap. kiehpes = keuhkot. Sisuskalujen elävältä ottaminen
esiintyy useasti Lapin muisteluksissa.

146. marasto = pientä metsää kasvava kivikkoinen pitkä rantatieva,
harjanne.

147. Horkkus-pappi tarkoittanee Zacharias Forbusta, joka oli
Kemin-Lapin kirkkoherrana 1718-1734.

150. näverinkierrossa = kierukkana pyörien.

” kyynäspäämutka = äkkimutka toiseen suuntaan.

151. Herra-Hannu = Hannu Herraniemi, ahkera metsämies ja karhunkaataja
Kittilässä.

152. viehtaripuksut = lammasnahkaiset housut, joiden villa on
sisäänpäin.

154. männynlöyhänen = mäkimännyn nopeasti kasvanut pehmeä puuaines.

156. rookata = kohdata.

” koinata = pistellä, sotkea.

” manhonväki = mannunväki, manalaiset.

158. Selostus sanan ja välikappaleen voimasta sekä tietäjän mahdista
koottu usean vanhan ukon ja eukon lausumista käsityksistä.

160. pahtaseinä, lap. pahte = jyrkkä kallioseinä.

161. Kurkkionköngäs. ”Kurkkio” on Lapissa monen jyrkän, ahtaan ja
louhikkoisen könkään nimenä.

” karalatva = kuivalatva.

” naamasarvi, naama, lap. naameh = poronsarvi, jota kasvuaikana
keväällä ja kesällä peittää karvainen nahka. Syksyllä ja talvella
karisee nahka pois, poro hankaa sarviaan puuta vasten jouduttaakseen
puhdistumista.

163. korttoelävä = petoeläin t.m. saastainen eläin.

” jänkäpounu, lap. pouno = iso jänkämätäs.

165. silli = muikku. Kittilässä ja Muoniossa käytetty nimitys.

” pounikko = suuri mättäikkö jängällä t. vuomalla.

166. eno, lap. äno = iso joki, esim. Könkämä-, Lätäs-, Toris-, Poro-,
Ronuna-, Kumma- ja Raisineno. Kaikki ”Käsivarren” tunturistossa t. sen
lähellä.

” lapinrisku = lappalainen hopeasolki. Ks. siv. 173.

” ortti = vanha kupariraha, skilling.

167. pailakkaporo, lap. spailek = nuori poro, jota ei ole vielä
opetettu ajoon.

169. kutumarasto = rantamarasto, jonka lähimailla kalat kutevat,
Kivijärven rannalla raudun kutumarasto.

” palvoselo = seitoja palvomalla, seitojen avulla saatu poroelo.

170. autsi = syvä tunturikuru, kuilu.

171. palvoskala = seitaa, palvoskiveä palvomalla saata kalasaalis.

” puittiopoika, puittio = apulaispoika nuotan vedossa.

176. Lemminkorsa, korsa, lap. korso = syvä ahdas kuru.

” poronkuu = poronrasva.

177. vuottoraippa, lap. vuöhttaraihpe = vetohihna, joka poron
olkavyöstä t. längistä käy vatsan alatse ahkion keulaan.

180. lattiaparsi = lattialankku.

186. Laestadiuksen tietoja maahiaisista ks. esim. Uusi Postilla (Pori
1897) siv. 41, 278, 607 y.m.

” mustaraamattu ja Mooseksen kuudes kirja, luullaan yleisesti olevan
kaikilla papeilla sekä salakättä joillakuilla suurilla tietäjillä.

” arinakivet = tulisijaa rajoittavat kivet permannolla.

” tuohiportta, lap. porthe = tuohirove.

187. hiiniä = fiiniä. Kittilässä aivan yleisesti h f:n (v:n) sijassa;
niinpä: ”hati” (fati), ”hiiliä” (tiiliä), ”haari” (faari).

189. tuumet = lehmän utaret.

192. Ullatieva Enontekiöllä Ounasjärven, Periläjärven ja Ounasjoen
latvan etelärannalla, suuri tievamaa Ounastunturin takana. Nähdään
monesti maahiaisia ja maanhaltioita.

” yöhonka = nuotiohonka, jonka tulenloisteessa yö vietetään.

193. Maahiainen, maanalainen j.n.e., hyvin tavall. erämiehen loitsu
Peräpohjassa ja Lapissa.

” kraviaiset = hautajaiset, peijaiset.

194. nuorukainen = nuori, poikimaton lehmä.

195. vaaksoa = mitata sormillaan. Vaaksa = peukalon ja etu- l.
keskisormen päiden väli, kun sormet ovat hajoitettuina.

199. arina = atrain.

201. höösmanni = kalastusveneen päämies Ruijanmerellä.

” jäkälänpanijat = jäkälän talvivarastoon kokoojat.

” pulimassa = uimassa.

” kolonnäköinen, kolo = kolkko, tyly, hirvittävä.

202. koranus = pahuus, tavall. kiroussana.

203. nuottatauko = nuottaköysi.

204. kellonriesin = kellonkannin.

206. vammojen ja maan pyörryttäjä = henkilö, joka pystyy pyörryttämään
vamman ja maantartunnan, niin etteivät ne enää kasva t. pahene, vaan
rupeavat paranemaan, pyörtävät.

208. Luvun loppumääritelmät Siikavuopion Johan-Petteriltä.

210. yönpimittäjä = kalevantuli.

” kaamosaika, lap. skabm-aike = auringoton sydäntalven aika.

” kiernata = hangata jotakin, niin että syntyy kitisevä ääni, kirinä.

” ”kahtaalle kuutta” = suunta, jossa aurinko on 6:n aikana aamulla ja
taas illalla.

212. Käsitys, että revontulet saavat alkunsa Ruijan meren l. Jäämeren
läikehtimisestä, on yleinen koko Suomessa, jopa aina Inkerissä asti.

213. saverikko = aisan kiinnityslaite reen jalaksessa. Vitsas =
vitsasta väännetty saverikko.

217. paljakka = paljas tunturilaki t. vaaranlaki.

” siljo = sileäksi tallattu kenttä, paikoin myös = kiekerö.

225. Lätäsenon Markkinakummun kirkkosijassa näkyy vieläkin kolme
hautakuopannetta.

226. Sirman kesäisistä saarnamatkoista valittivat seurakuntalaiset v. 1716,
että kovin on vaikeata kymmenin penikulmin sauvoa hänen venettään
koskisia jokia myöten meren rannoille. Valittajat pyysivät vapautusta
kesämatkoista, talvella kyllä lupasivat kyyditä.

227. aihki = iso tuuhea petäjä.

228. kupetsi = kauppamies.

229. V:n 1776 markkinoilla joi lappalainen Knut Valkeapää niin että
kuoli. Tämän johdosta toimeenpannussa kuulustelussa oli todistajina
torniolainen kauppias Ervast renkeineen sekä muuan lappalainen, joka
tiesi, että Knut oli ollut siivo ja uskontoa taitava mies, vaikka
viinaanmenevä.

” Uijajärvi on pieni tunturijärvi Uijajoen latvoilla, Norjan rajoilla,
Lätäsenosta itään. Järveen upotetun ukon nimi oli Uija, ja siitä sai
järvi nimensä.

” korvamuru on siian pääntyvessä, ja se on paras paikka siiassa.

” kiiremuru on peuran kaulassa ”ensimmäisenä, joka jääpi kaulaan,
kun pää katkastaan”. Se on kyllä kaikkein huonoin syötävä, mutta
Uija-äijällä oli taikana syödä se heti ensimmäiseksi.

230. rantajyppyrä, jyppyrä = jyrkkä kivikkokumpu, voi olla myös korkea
jyrkkähuippuinen vaarakin.

234. ”Akamellan äijät” = Akamellan vainajat, haltijat.

” puoshaka = palohaka.

236. vaaksiainen = ampiainen.

237. Possokoppa, myös: Possukoppa = Bosekop, Alattio, Alattiovuonon
pohjukassa.

” keino, lap. käino = tie.

” jatulintarha l. jatunintarha = pyöreistä nyrkkikivistä ja
isommistakin ladottu monisokkeloinen pyöreä tarha, tavataan
Pohjanlahden rantamilla ja Tornionlaaksossa metsissä ja vuorilla, jopa
Ruijassakin aina Varankivuonon rannoilla. ”Vanhat pakanalliset ihmiset
siinä käyneet oikeutta, se oli heidän oikeuspaikkansa.”

” Jukkasjärven eteläpuolella olevat suuret Lapin pitäjät, Jellivaara
ja Jokmok, Luulajan-Lappi, olivat jo Luulajan kauppiaiden
markkina-aluetta.

238. Tunturien ”päiväpuolesta” ja ”yöpuolesta” puhuvat lappalaiset
monesti muisteluksissaan ja vanhoissa lauluissaan.

” huutonimi = sukunimi. ”Huutonimi on se, miksi ihmistä käsketään.”

242. Jabmemiella = kuolleittentieva. Jabme = kuollut.

” roskat = kalmanmullat.

243. Kätilö on Koutokeinossa pikku lääkärinä, antaa rohtoja ja
patenttilääkkeitä.

” Mavukan Aslak on kylän toinen ”lääkäri”, rikas kotalappalainen.

248. Lars Hetan poikia elää vielä neljä: muuan Lahpulompolossa, kaksi
Trondhjemin hulluinhuoneessa ja muuan Koutokeinossa, ja hänkin ”on
kans puolihullu, akkaansakin tervalla paistaa”.

250. saajo = metsäinen saareke jängällä t. vuomalla.

253. hirsileippo = hirsiaidan salvostettu hirsien pituinen osa.

254. Muuan Akamellan tuuliviiri on vielä Matinlaun talossa,
Ylimuoniossa tuuliviirinä. Sanotaan siinä olevan vuosiluvun 1694.

” Olli Puranen oli synt. 1740, kuollut 1700:n lopulla t. 1800:n alussa.

” ”uskonsilmän” muisteli Purasen isäntä katsoneen länteen päin.

” Vuopio ollut rakentamassa m.m. Muonion kirkkoa 1817 ja Kolarin kirkkoa
1819.

” Parkajoki on Ruotsin puolella Muoslompolossa. Samasta talosta oli
kotoisin kuulu laestadiolainen saarnaaja Parka-Heikki.

255. rautakrookki = rautahaka.

” arkun t. vainajan suulleen kääntäminen vainajan pysyttämiseksi
haudassaan on ennen ollut yleisenä tapana.

” Muonionalusta, Ruotsin puolen pitäjä Muonion kohdalla.